Viimehetken kirjoitusvinkit

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Viimehetken kirjoitusvinkit

Viesti  Jewell lähetetty Su Tammi 11, 2015 10:44 am


Mitä tehdä kun inspiraatio katoaa? Eikä tarinoista tule mitään? Ei hätää, siksi meillä on viimehetken kirjoitusvinkit! Täällä voivat kaikki hoitajista yksityisten omistajiin jakaa ideoitaan keskenään.

1.0 Mistä aloitan?
2.0 Juoni
3.0 Näkökulma
4.0 Miljöö
5.0 Henkilöt

1.0 Mistä aloitan?
Ensimmäinen vaihe on miettiä, mistä olen kirjoittanut, onko tarinoissani juonta. Lue muiden tarinoita, niistä saa aina lisäpontta. Tarinoiden ei tarvitse olla yksittäisiä kertomuksia päivistäsi tallilla. Se voi olla päiväkirja, joka rakentuu tietyn juonen, hoitohevosesi ja sinun suhteesi edistymisen sekä muiden hoitajien avulla kokonaisuudeksi. Lukaise viimeisin kirjoituksesi ja mieti miten haluat tilanteen olevan kehittynyt. Viimeksi Riku pukitti sinut alas, mutta tänään hörähtää tervehdyksen kun saavut talliin? Tai Killeri, joka edellisellä kerralla karkasi taluttaessa, on sittenkin kiltisti, koska olet saanut rohkeutta käskeä? Ringa, jota et ennen saanut liikkeelle on nykyään reipas ja ihana ratsu?

2.0 Juoni
Juonetonta tarinaa pidetään yleensä tylsänä. Lyhyihin tarinoihin voi olla vaikea lisätä juonta, muttei mahdotonta. Juoni muodostuu syy- ja seuraussuhteista. Se on tärkeä apu kirjoittajalle, joka haluaa saada tarinastaan mielenkiintoisen. Hoitajalle on mahdollista muodostaa myös juoni useiden merkintöjen välille ja se tapahtuu usein jopa huomaamatta. Pääjuonen ympärille syntyy usein useita sivujuonia, jotka lisäävät tarinaan elämää. Esimerkiksi pääjuoni voisi olla Liisan ja hoitohevosensa kehittyminen, mutta sivujuonena Liisan parhaan kaverin ihastuminen tallipoikaan sekä kotona tapahtuvat ongelmat vanhempien kanssa.

Juonen rakentamiselle on asetettu tietyt elementit, jotka luovat perinteisen tarinan kehittymisen.

Ekspositio antaa tietoa lukijalle, jotta hän voi ymmärtää tarinan. Sen pitäisi vastata tiettyihin asioihin: paikka, toiminta, henkilö aika ja toiminnan motiivi. Ekspositio aloittaa koko tarinan.

"Minna katsoi punaista tallia hieman peloissaan. Viimeisin ratsastustunti ei ollut sujunut hyvin. Hän oli ratsastanut taas Metellä, eikä vain voinut pitää ponista. Se oli yhtäkkiä kääntynyt ja Minna oli muksahtanut maahan. Mutta kello oli jo puoli kuusi. Ilta alkoi hämärtää ja hänen pitäisi luultavasti pistää poni valmiiksi ihan itse. Moni muu hänen ikäisensä ei vielä tehnyt sitä, mutta useilla muilla poneilla oli hoitajat. Metellä ei ollut."

Komplikaatio kehittää tarinaa kohti sen huippukohtaa.

"Minna harjasi naamaansa nyrpistellen Metteä. Miksi hänen piti aina mennä Metellä? Maria sanoi sen olevan hyväksi hänelle. Miten se voisi olla hyväksi, kun hän ei pitänyt ollenkaan pienestä ponista? Tamma irvisteli Minnalle, mutta Minna irvisteli takaisin. Se kääntyi pettyneenä takaisin seinää päin."

Käännekohdassa tarinan ratkaisu alkaa muodostua ja se lähenee kohti loppua.

"Mette ei ollut vielä hölmöillyt. Tai aluksi se ei ollut meinannut lähteä liikkeelle, mutta Minna oli tomerasti tuhrautuneena käskenyt sitä eteenpäin. Kun Mette oli alkanut astella eteenpäin, hitaasti ehkä, mutta silti eteenpäin, Minnan suu loksahti auki. Ennen oli Maria joutunut aina vetämään ponin liikkeelle maasta käsin. Kun tunti läheni loppuaan, ilmoitti Maria heidän tänään laukkaavan. Ensimmäistä kertaa! Minnaa jännitti. Tehdessään Marian neuvomat avut, poni sinkaisi liikkeelle. Aluksi Minnaa kauhistutti, mutta järkytyksen jälkeen häntä hymyilytti. Hän laukkasi! Ekaa kertaa!"

Loppuratkaisu vie tarinan päätökseensä.

"Tunti oli loppunut aikoja sitten, mutta Minna oli yhä Meten karsinassa ja silitteli sen turpaa. Leijonalaaksossa ei saanut antaa herkkuja ilman lupaa, mutta Maria oli tullut karsinaan tunnin jälkeen ja sujauttanut Minnalle porkkananpalan. Mette oli rouskuttanut sen innoissaan. Nyt se seisoi korvat hörössä, mutta selvästi nauttien rapsutuksista. Kun Minnan äiti tuli lopulta hakemaan tytärtään karsinasta, Minna nyrpisti nenäänsä samalla tavalla kuin tunnin alussa. Syy oli nyt vain ihan eri.

"Äiti, saanko mennä vielä juttelemaan Jewellin kanssa?"

Äiti myöntyi ja pieni tyttö sinkaisi kohti Keskitallin toimistoa. Päästessään toimistoon ensimmäiset sanat punatukkaiselle naiselle olivat:

"Mistä saa niitä hoitajahakemuslappuja?""


3.0 Näkökulma
Kirjoittajan päätettävissä on, mistä näkökulmasta tarinat kerrotaan. Hoitajatarinoissa on oletettavaa, että näkökulma on hoitajan itsensä. Voit kumminkin aina miettiä, voisitko muuttaa näkökulmaa hieman. Entä jos suunnittelemasi asia tapahtuisikin jollekkin toiselle? Miten hahmosi näkisi tämän asian?

Kertojana hoitotarinoissa olisi suotavaa käyttää kolmannen persoonan (hän) tai ensimmäisen persoonan (minä) näkökulmia. Edellisen kohdan Minna-tarina on kerrottu kolmannessa persoonassa.

Esimerkki ensimmäisestä persoonasta (hieman puhekielinen):
"Mä pidin Juulista hurjasti, se oli niin hevonen mun makuun. Siinä oli energiaa ja temperamenttia. Tammojen ei kuulu olla liian helppoja, naisissahan on aina asennetta. Olin itse vähän räväkämpi neiti, joten me sovittiin hyvin yhteen. Ja vaikka mä suutuin välillä, kun tipuin, ei se haitannut. Tajusin aina, että vika oli ollut mussa, olin tehnyt jotain väärin. Juuli ilmoitti asiat suoraan ja kiertelemättä. Tyylillä, jos puristat reisillä liikaa niin en varmasti pysähdy ikinä. Olin samanalainen, suorasanainen."

4.0 Miljöö
Käytä apunasi miljöön kuvailua. Hoitotarinoissa lähes aina ollaan Leijonalaaksossa, mutta tunnelma tallissa voi olla eripäivinä erilainen. Tee tarinassasi selväksi, miltä paikka tuntui ja näytti sinä päivänä. Kuvaile värejä, hajuja, ääniä ja maisemaa kunnes lukijakin voi nähdä sen omin silminsä sanojen kautta. Tarinassa voi tietenkin jättää osan tulkinnan varaan, jolloin lukija voi muodostaa myös omaa maailmaansa. Liian tarkka kuvailu voi olla myös raskasta.

Esimerkki:
"Satoi lunta. Sen ei olisi pitänyt olla ihmeellistä, koska oli jo tammikuu, mutta se oli siitä huolimatta. Tunsin nenälläni lumihiutaleita ja poskia hiukan nipisteli pakkasesta, mutta niin hienolta ei ollut maailma näyttänyt hetkeen. Leijonalaakson tallien katot olivat muuttuneet mustista valkoisiksi ja puiden oksat olivat kuorrutettu lumella kuin piparit sokerikuorrutteella. Ilma maistui raikkaalta ja avatessani suuni sain kielelleni kylmiä, sulaksi muuttuvia hiutaleita. Oli hiljaista, kuin kaikki olisivat pysähtyneet katsomaan sitä pientä ihmettä."

5.0 Henkilöt
Koska kaikkia henkilökunnan jäseniä sekä muita tallillaisia saa käyttää tarinoissa, mikset käyttäisi niitä? Vuorovaikutus hahmojen kesken on tärkeä mielenkiinnon luoja ja siitä on helppoa kirjoittaa. Lue esittelyjä eri henkilöistä ja etsi ideoita tarinoihisi näin. Kenestä voisi tulla paras tallikaverisi? Entä kenestä et ehkä pitäisi? Ihmissuhdedraama on suurin syy, miksi ihmiset lukevat toistensa tarinoita. Se saa kiinnostumaan ja kukapa ei rakastaisi kirjoittaa sitä. Älä kuitenkaan nolaa, muuta henkilöä tai tee mitään sellaista, joka saattaisi loukata hahmon luojaa.
avatar
Jewell
Tallin omistaja
Tallin omistaja

Viestien lukumäärä : 561
Join date : 04.02.2013
Ikä : 29
Paikkakunta : Räpäkkö

Näytä käyttäjän tiedot http://leijis.palstani.com

Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa