Oscar Grén (hevosen omistaja)

Olen Oscar Grén - ilman turhia lempinimiä, tällä hetkellä olen 19-vuotias. Pituutta minulta löytyy useaa ikäistäni vähemmän olen 168cm pätkä pitkä, joka on periaatteessa hyvä koko kun ajattelee omaa poniani Sessaa, suomenpienheppaani, mukavaa turbomummoa, joka on aamuärtsy - toisin kuin minä! Minulla on tummanruskeat sekä silmät että hiukset.

Mitään ihmeellistä menneisyyttä ei minulla ole, synnyin Ruotsissa, jossa elelinkin perheeni kanssa semi kauan, kunnes isä (uh, italiano)  sai töitä Suomesta, olin noin 12-vuotias silloin. Äitini on suomenruotsalainen, joten olin saanut jonkinmoisen suomenkielen tuen itselleni, joka helpotti huomattavasti uuteen kouluun siirtymistä. Ensimmäisen ponini - kiukkuisen gotlanninrussin - sain kun olin 8-vuotias, sillä poni oli ollut ennen siskoni, joka kasvoi yli siitä. Tobbe opetti minulle paljon, ehkä vähän liikakin - heh. Sain kokea sen selässä mukavat maahan muksahdukset, puomien sekaan lentämiset, palohaavat käsissä kun poni riistäytyi taluttaessa, mutta silti rakastin sitä ponia. Kun Tobbe piti lopettaa, olin surun murtama, kesti kaksi vuotta, ennen kuin koskinkaan hevoseen uudestaan. Ennen Tobbea kävin talutusratsastuksessa, jonka jälkeen opettelin pääasiassa kaiken oman kantapääni kautta, niin hullulta kuin se kuulostaakin! Toki äiti, sekä sisko auttoi ja opetti, mutta kuitenkin ehkä paras opetusmestari oli Tobbe itse, jos se ei mitään muuta minulle opettanut kuin sen, että ikinä ei saa luovuttaa - aina takaisin selkään, niin valehtelisin, mutta ehkä tuo on se tärkein.
Suomessa kävin hetken ratsastuskoulussa, jonka meno oli turhan tylsää verrattuna siihen, mihin olin kotioloissa tottunut, joten piakkoin minulle alettiin ettiä uutta ponia. Rony - uusi ponini oli saman ikäinen kuin minäkin. Sen kanssa en ehtinyt paljoa kokea, noin vuosi ja vähän päälle, kun se jo kuoli yht'äkkiseen ähkykohtaukseen. Voiko murtunutta sydäntä särkeä toiste? Ilmeisesti voi, sillä ehdin kiintyä aikalailla Ronyyn. Olin taas hetken ilman hevosta, kunnes sattumalta löysimme Sessan, pienen myrtsin näköisen tamman, joka pian sitten oli minun, kun vain ostopaperit oli saatu allekirjoitettua.

Olen luonteeltani yleisesti vitsiäheittävä, aina (ah) niin hyvän tuulinen ja elämästä nauttiva. Pieni muotoista naisten pyöritystä harrastan, mutta en niin pahasti kuin kaverini (sitä oikeaa odotellessa! ). Olen sosiaalinen ja tykkään olla porukassa, jossa sattuu ja tapahtuu, yleensä olen suurisuinen ja möläytän asiat kun ne tulee mieleen, sitten saakin olla jo anteeksi pyytelemässä (ups). Ainoa poikkus lipsautteluilleni on kun tilanne on uusi, jolloin keskityn siihen mihin kerrotaan, tahdon oppia nopeasti, joten olen kokenut hiljaisen kuuntelun parhaaksi. En tykkää lempinimistä, joka on ehkä ihan tyhmä juttu, mutta kumminkin kaikki Ossit, Oksat (kiits sukunimi), Ocket/Okket, Oskut saa minut raivonpartaalle, josta lepyn kumminkin nopeasti. Kaverini tapaa siitä kiusata ja tahallisesti vitsillä kutsua minua jollain edellisestä. Heitän hieman kuivaa läppää, ja nauran helposti omilleni, joka saa muut tuntemaan olonsa mukavaksi (olen kuullut). Huumorini on joskus ns halpaa, jolloin saatan esimerkiksi nauraa sille kuinka Sessa syö, kävelee hangessa/kuljetussuojien kanssa - nauran jopa yksin ääneen, tosin silloin peitellen, jottei kukaan pitäisi minua outona - eeh... Olen semi värikäs persoona, jolle tylsyyksissään kannattaa tulla juttelemaan. Hevosia kauan harrastaneena osaan paljon. Käyttäydyn selvänä lempeänä johtajana, joka kertoo mitä tehdään miten tehdään antaen silti hevoselle myös omat valinnat. Nuoruudessani (siinä aikaisemmassa) hyppäsin paljon, koska se oli hauskaa kun sai tulla kovaa, mutta nykyään (nyt Sessan kanssa) olen keskittynyt enemmän koulupuolelle, silti välillä tamman mieltä virkistääkseni saatamme mennä puomeja. Intohimo ja nautinto esteitä kohtaan ei ole vielä kadonnut, eli heti kun on mahdollista hyppään kyllä mielelläni - oli ratsu kuka tahansa.

Aamuvirkkuna ihmisenä saatan plemahtaa jo aamulla tallille, jolloin sää on raikas ja linnut laulaa - mehmeh. Olen siis heti aamusta jo fräschin näköinen, hiukset pistetty geelillä ylös sivuun, naamalle lotrattu kylmää vettä, aamutreeni tehty. Jos en ole menossa ratsastamaan pukeudun yleensä huppareihin, adidaksen verkkareihin ja vanhoihin lenkkareihin, joilla on mahdollisimman mukava liikkua ja oleskella. Vaatevärikoodini on melko yksivärinen, enimmäkseen mustaa, harmaata tai ruskeaa. Kun olen menossa ratsastamaan on minulla päällä ruskearuutuiset ratsastushousut, huppari ja saappat, sekä kypärä - totta kai! Hiukseni on tummanruskeat ja huolitellut. Salilla käyminen ratsastuksen ohella on tehnyt ihmeitä, sillä olen hyvässä kunnossa, vaikkakin ruoka maistuu! Kylmillä keleillä päälläni voi olla ulkohousut sekä toppatakki, mutta käytän myös toppaliiviä silloin tällöin.

Viimeksi aktiivinen: 31.03.2015 OK
Tähtiä: 17

★★★★★★★★★★★★★★★★★

Huhtikuussa 2015 ranking 1.



26.03.2015 Tallikoulukilpailut Helppo A ★ 1/3
14.03.2015 Söpikset Ponit (tasan tai alle 147cm) ★ 2/3
13.03.2015 Epäonnen estekisat 40-60cm ★ 6/6



Erikoismerkit: